Homeopatian perustaja on  Samuel Hahnemann (1755-1843), joka toimi pitkään lääkärinä Saksassa ja Ranskassa. Hän vastusti oman aikansa lääketiedettä sellaisena, kuin hänen aikansa lääkärit ja vaihtoehtoisiin lääketieteellisiin menetelmiin perehtyneet parantajat sitä harjoittivat. Epävarmuutensa ja tehottomuutensa vuoksi se oli hänen mielestään epäonnistunut muunnelma lääketieteestä ja siksi hän kutsuikin sitä sattumanvaraiseksi parantamiseksi.

Pitkäaikaisten opintojen ja käytännön tutkimusten avulla Hahnemann kehitti lääkärikolleegojensa kanssa toimivan lääketieteellisen menetelmän, jolle hän antoi nimen homeopatia. Kehittämiseen kuuluivat systemaattiset lääkeainekokeet terveille ihmisille sen selvittämiseksi mitä oireita eri lääkeaineet voivat aiheuttaa ja näin ollen homeopaattisina laimennoksina myös parantaa.

Hahnemannin homeopaattiset pääperiaatteet ovat:

1. Similia similibus curentur l. sama parantaa samaa: Aine, joka suurina annoksina aiheuttaa tiettyjä oireita terveessä henkilössä, parantaa laimennetussa muodossaan henkilön, jolla on samoja oireita. (vrt. rokottaminen)

2. Lääkeainetutkimuksen periaate: Ennen kuin jonkin aineen käyttö hyväksytään, täytyy tietää, mitkä sairaudet ja oireet se parantaa. Sen vuoksi aineet käyvät läpi tarkan, vuosia kestävän lääkeainetutkimuksen.

3. Laimennuksen periaate: Aineiden potensointi l. laimennus sellaiseen muotoon, että kaikki myrkyllinen, allergiaa aiheuttava tai muu haitallinen vaikutus lakkaa. Tämä edellyttää usein sitä, että vaikuttavaa ainetta on annoksessa jäljellä enää 1/1000 000 tai vähemmän.

4. Yhdistelmähoidon periaate: Henkilöä hoitaessaan Hahnemann käytti usein monia eri lääkeaineita samanaikaisesti tai peräkkäin. Nykyään tämä periaate on helposti toteutettavissa Lääkelaitoksen rekisteröimillä yhdistelmäaineilla.

Hippokraattinen näkemys lääketieteestä perustuu ajatukseen, että kehossa on sisäinen järjestelmä, joka itse parantaa sairaudet. Jos kehon oma vastustuskyky on heikentynyt, tämä järjestelmä ei aina aktivoidu ilman ulkopuolista apua. Näissä tapauksissa homeopatia on keino aktivoida tämä järjestelmä antaen luonnolle sykäyksen oikeaan suuntaan.

Nykyaikainen länsimainen lääketiede toimii usein päinvastoin. Esimerkiksi voimme ottaa bakteerihyökkäyksen aiheuttaman sairauden. Allopaattisen lääketieteen käytännön mukaisesti määrätään antibioottihoito, joka toimiessaan tuhoaa sairauden aiheuttavat bakteerit. Usein ongelmana kuitenkin on se, että nämä antibiootit tuhoavat sokeasti myös niitä hyviä ja välttämättömiä bakteereja, jotka auttavat ruoansulatuksessa ja toimivat tärkeänä osana immuunijärjestelmäämme. Näin seurauksena voi olla koko vastustuskykymme heikkeneminen ja pitkä sairauskierre. (vrt. korvatulehdukset)

Niin homeopatiassa, kuin muussakin luonnonläheisessä lääketieteessä kuljetaan päinvastaista tietä. Täsmällisen oireanalyysin avulla pyritään ensin selvittämään, mikä järjestelmä tai elin on hyökkäyksen kohteena, ja sen jälkeen vahvistamaan kyseistä osaa mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Näin homeopatia voi poistaa sairauden varsinaisen syyn, eikä ainoastaan ikäviä seurauksia (oireita), ja näin ollen hoitaa elimistöämme kokonaisuutena.

Homeopaattiset valmisteet ovat lääkevalmisteita, joiden rekisteröintiä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus valvoo. Ne sisältävät yrttejä, metalleja, suoloja; myös aineita, jotka laimentamattomina olisivat toksisia eli myrkyllisiä. Homeopaattiset lääkkeet valmistetaan standardisoidun farmacopean HAB:n (Homeopathische Arzeneimittel Buch) mukaan.

Homeopaattisten aineiden valmistus tapahtuu laimentamalla eli potensoimalla alkutinktuuraa / substanssia vesialkoholiliuokseen, tavallisimmin suhteissa 1:10 tai 1:100 (D ja C -potenssit).

Useat kliiniset tutkimukset osoittavat, että homeopaattisilla valmisteilla on tilastollisesti merkittävämpi vaikutus kuin placebolla. Tutkimukset ja käytännön kokemus viittaavat siihen, että homeopaattinen valmiste antaa spesifisen ärsykkeen elimistön itsesäätelylle/immuunijärjestelmälle ja sairautta korjaaville elementeille. Homeopaattista valmistetta voidaan verrata joskus siedätyshoitoihin allergioiden yhteydessä tai rokottamiseen, jossa heikennetyt "taudinaiheuttajat" ärsyttävät elimistön tuottamaan vasta-aineita kyseessä olevalle taudille.

 

Katso Homeopaattiemme esittely